FungiFindFungiFind
Hae lajia

    FungiFind › Sienilajit

    Arinakääpä

    Phellinus igniarius (L.) Quél. · Hymenochaetaceae

    Syömäkelvoton

    Missä se kasvaa nyt? Avaa kartta Sienihälytys tälle lajille Miten sienihälytys toimii

    Tunnistus 5 vaiheessa

    Arinakääpä
    Kuva: George Chernilevsky · Public domain · Wikimedia Commons

    Arinakääpä on kova, monivuotinen kääpä elävällä lehtipuulla, ja sen pinta on tumma ja rakoileva. Se on syömäkelvoton.

    Sesonkiympäri vuoden
    Itiöjauheruskea
    HeimoHymenochaetaceae
    1. Lakki. Itiöemät ovat 5 ja 30 cm välillä leveitä, konsolimaisia, tummanruskeasta mustaan, ja pinta on rakoileva.
    2. Lakin alapinta. Huokoset ovat harmaasta ruskeaan, hienoja ja pyöreitä.
    3. Jalka, rengas ja tuppi. Jalkaa ei ole; itiöemä kiinnittyy laajalti runkoon.
    4. Haju ja maku. Se tuoksuu ja maistuu puiselta, eikä sillä ole ruokakäyttöarvoa.
    5. Malto ja värinmuutos. Malto on ruskeaa, sitkeää ja puumaista.

    Sekoittumisvaara

    Se on puumainen ja syömäkelvoton, ja se kasvaa kääpänä elävällä puulla.

    Rinnakkain

    ArinakääpäTaulakääpäKantokääpäLattakäävät
    Hattuitiöemät 5 ja 30 cm leveitä, konsolimaisiakavionmuotoinen, 10 ja 40 cm, kova harmaa kuorikonsolimainen, 5 ja 40 cm, punainen reunamunuaisen tai viuhkan muotoinen, 5 ja 30 cm, usein lakattuna kiiltävä
    Alapuolihuokoset harmaasta ruskeaan, hienoja ja pyöreitähuokoset pieniä, pyöreitä, harmaanruskeitahuokoset hienoja, valkeahkosta kermanväriseenhuokoset hienoja, valkoisesta kermanväriseen, painettaessa ruskeat
    Jalkaei jalkaa, laaja kiinnitys runkoonei jalkaa, kiinnittyy laajalti runkoonei jalkaa, kiinnittyy laajalti puuhunei jalkaa tai sivulla, kova
    Lihaksistoruskea, sitkeä ja puumainenkanelinruskea, säikeinen, huopamaisen pehmeäkermanvärisestä vaaleanruskeaan, sitkeä, korkkimainenruskea, erittäin sitkeä, korkkimaisesta puumaiseen
    SyötävyysSyömäkelvotonsyömäkelvotonsyömäkelvotonsyömäkelvoton

    Kasvupaikka & Satokausi

    Rungot ja suuret oksat. Alangoilta kukkuloille ja vuoristoon.

    Puukumppanit

    Elävä lehtipuu, kuten koivu, pyökki ja saarni.

    Satokausi

    mahdollinen hyvä pääsesonki

    Monivuotinen kääpä elävällä lehtipuulla.

    Sienialueet päivittäisellä ennusteella

    Tästä lajista ei vielä ole havaintoja alueittain. Maasivut johtavat kaikkiin alueisiin, joilla on päivittäinen ennuste.

    Kaikki sienialueet →

    Turvallisuus

    Älä koskaan syö sientä, jota et ole tunnistanut varmasti. Ei ole ruokasieni: älä kerää sitä keittiökäyttöön.

    Neuvoja maallesi

    Suomi

    Myrkytystietokeskus:

    Myrkytystietokeskus (HUS)0800 147 111

    Hätänumero: 112

    Sienineuvonta: Ruokavirasto: Sienten tunnistaminen. Viranomaisten ohjeet sienten tunnistamiseen; henkilökohtaista neuvontaa antavat sienineuvojat, esimerkiksi Marttojen kautta.

    Keruusäännöt: Jokamiehenoikeus: sieniä saa poimia ilman maanomistajan lupaa, kunhan siitä ei aiheudu vahinkoa; luonnonsuojelualueilla voi olla kieltoja. Korvasientä (Gyromitra esculenta) saa myydä vain varoitusmerkinnän ja valmistusohjeen kanssa.

    Miksi se ei ole ruokasieni

    Puumainen ja sulamaton.

    Dokumentoi kääpä; älä riko sitä irti.

    Usein kysyttyä

    Onko arinakääpä syötävä?

    Ei, arinakääpä ei ole syötävä. Se on puumainen ja sulamaton, ja se kasvaa kääpänä elävällä puulla.

    Milloin ja missä arinakääpä kasvaa?

    Arinakääpä on nähtävissä ympäri vuoden monivuotisena kääpänä elävällä lehtipuulla. Se kasvaa rungoilla ja suurilla oksilla, esimerkiksi koivulla, pyökillä ja saarnella.

    Mihin lajeihin arinakääpä voidaan sekoittaa?

    Sen voi sekoittaa taulakääpään, kantokääpään ja lattakääpiin. Taulakääpä tuoksuu hieman happamalta ja sen itiöjauhe on valkoisesta kellertävään, kun taas arinakääpä on läpikotaisin erittäin kova ja puumainen, eikä sen kuorta saa painettua sisään. Kantokäävän reuna on yleensä punertava, malto vaaleampaa, ja se kasvaa usein havupuulla. Lattakäävien yläpinta on voimakkaan ruskea, ja niiden huokoset muuttuvat painettaessa tummanruskeiksi.

    Mistä arinakääpä tunnistetaan?

    Itiöjauhe on ruskea. Itiöemät ovat 5 ja 30 cm välillä leveitä, konsolimaisia, tummanruskeasta mustaan, ja pinta on rakoileva.

    Lähilajit

    Avaa sienikartta Sienivalmentaja: testaa itsesi

    Lähteet

    Kuvien tekijät

    Ei korvaa löytöjen henkilökohtaista tarkastusta asiantuntijalla. Ei takuuta oikeellisuudesta. Päivitetty: 17.10.2026.

    Avaa sienikartta