Taulakääpä Fomes fomentarius
syömäkelvoton
_03.JPG){kind=link}
Se haisee hieman happamalle, ja sen itiöpöly on valkoisesta kellertävään. Lattakäävien yläpinta on sen sijaan voimakkaan ruskea, ja huokoset värjäytyvät painettaessa tummanruskeiksi.
Näytä kartallaTunnistus 5 vaiheessa
Lattakäävät muodostavat lakattua muistuttavan kiiltäviä, usein jalallisia kääpiä lehti- ja havupuille. Ne ovat puisia ja syömäkelvottomia; joitakin lajeja pohditaan lääkinnällisesti, mutta ne eivät ole keittiökeruun kohde.
Sesonkiympäri vuoden
Itiöjauheruskea
HeimoGanodermataceae
- Lakki. Lakit ovat 5 ja 30 cm välillä leveitä, munuaisen tai viuhkan muotoisia, punaruskeita tai kastanjanruskeita, ja pinta on kiiltävän lakattu.
- Lakin alapinta. Alapinta on valkoisesta kermanväriseen, ja siinä on hienot huokoset.
- Jalka, rengas ja tuppi. Monilla lajeilla on sivulla kova jalka; rengasta ja tuppea ei ole.
- Haju ja maku. Ne tuoksuvat ja maistuvat puiselta, eikä niillä ole ruoka-arvoa.
- Malto ja värinmuutos. Malto on ruskeaa, hyvin sitkeää ja puista.
Sekoittumisvaara
Ne ovat puisia ja syömäkelvottomia ja erottuvat kannoilla.
Kantokääpä Fomitopsis pinicola
syömäkelvoton
Sillä on yleensä punertava reunavyö ja vaaleampi malto, ja se kasvaa usein havupuulla.
Näytä kartallaArinakääpä Phellinus igniarius
syömäkelvoton
Se on läpeensä hyvin kova ja puinen, eikä kuorta voi painaa sisään.
Näytä kartallaRinnakkain
| Lattakäävät | Taulakääpä | Kantokääpä | Arinakääpä | |
|---|---|---|---|---|
| Hattu | 5 ja 30 cm välillä leveä, munuaisen tai viuhkan muotoinen | kavionmuotoinen, 10 ja 40 cm välillä, harmaa kova kuori | konsolimainen, 5 ja 40 cm välillä, punainen reunavyö | konsoli- tai kavionmuotoinen, 5 ja 30 cm välillä, rikkonainen kuori |
| Alapuoli | valkoisesta kermanväriseen, hienot huokoset | huokoset pienet, pyöreät, harmaanruskeat | huokoset hienot, valkoisesta kermanväriseen | huokoset hienot, pyöreät, harmaasta ruskeaan |
| Jalka | monilla lajeilla sivulla kova jalka | puuttuu, leveästi kiinni rungossa | puuttuu, leveästi kiinni puussa | puuttuu, monivuotinen, leveästi kasvanut kiinni |
| Lihaksisto | ruskea, hyvin sitkeä ja puinen | kanelinruskea, säikeinen, huopamaisen pehmeä | kermanvärisestä vaaleanruskeaan, sitkeä, korkkimainen | ruosteenruskea, hyvin kova, puinen |
| Syötävyys | Syömäkelvoton | syömäkelvoton | syömäkelvoton | syömäkelvoton |
Kasvupaikka & Satokausi
Kannot, kantojuuret, maapuut. Alankoalueilta vuoristoon.
Puukumppanit
Kuollut ja heikentynyt lehti- ja havupuu, usein kannoilla.
Satokausi
tam
hel
maa
huh
tou
kes
hei
elo
syy
lok
mar
jou
mahdollinen hyvä pääsesonki
Monivuotiset itiöemät, näkyvissä ympäri vuoden.
Sienialueet päivittäisellä ennusteella
Tästä lajista ei vielä ole havaintoja alueittain. Maasivut johtavat kaikkiin alueisiin, joilla on päivittäinen ennuste.
Turvallisuus
Älä koskaan syö sientä, jota et ole tunnistanut varmasti. Eivät ruokasieniä: älä kerää niitä keittiöön.
Neuvoja maallesi
Suomi
Myrkytystietokeskus:
Myrkytystietokeskus (HUS)0800 147 111
Hätänumero: 112
Sienineuvonta: Ruokavirasto: Sienten tunnistaminen. Viranomaisten ohjeet sienten tunnistamiseen; henkilökohtaista neuvontaa antavat sienineuvojat, esimerkiksi Marttojen kautta.
Keruusäännöt: Jokamiehenoikeus: sieniä saa poimia ilman maanomistajan lupaa, kunhan siitä ei aiheudu vahinkoa; luonnonsuojelualueilla voi olla kieltoja. Korvasientä (Gyromitra esculenta) saa myydä vain varoitusmerkinnän ja valmistusohjeen kanssa.
Miksi se ei ole ruokasieni
Puinen ja sulamaton.
Ei suositusta käyttää uutteita omahoitoon.
Usein kysyttyä
Ovatko lattakäävät syötäviä?
Eivät, lattakääpiä pidetään syömäkelvottomina. Ne ovat puisia ja syömäkelvottomia ja erottuvat kannoilla.
Milloin ja missä lattakäävät kasvavat?
Lattakäävät ovat näkyvissä ympäri vuoden, koska niiden itiöemät ovat monivuotisia. Ne kasvavat kuolleella ja heikentyneellä lehti- ja havupuulla, usein kannoilla, kantojuurilla ja maapuilla.
Mihin kaksoislajeihin lattakäävät voi sekoittaa?
Ne voi sekoittaa taulakääpään, kantokääpään ja arinakääpään. Taulakääpä haisee hieman happamalle ja sen itiöpöly on valkoisesta kellertävään, kun taas lattakäävien yläpinta on voimakkaan ruskea ja niiden huokoset värjäytyvät painettaessa tummanruskeiksi. Kantokäävällä on yleensä punertava reunavyö ja vaaleampi malto, ja se kasvaa usein havupuulla. Arinakääpä on läpeensä hyvin kova ja puinen, eikä sen kuorta voi painaa sisään.
Mistä lattakäävät tunnistaa?
Itiöpöly on ruskeaa. Lakit ovat 5 ja 30 cm välillä leveitä, munuaisen tai viuhkan muotoisia, punaruskeita tai kastanjanruskeita, ja pinta on kiiltävän lakattu.
Lähilajit
- Silkkivyökääpä Trametes versicolor
- Sappitatti Tylopilus felleus
- Valevahvero Hygrophoropsis aurantiaca
- Halkiheltta Schizophyllum commune
- Taulakääpä Fomes fomentarius
- Liiturousku Lactarius vellereus
Lähteet
Kuvien tekijät
- Kuva: Eric Steinert · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia Commons
- Taulakääpä: Kuva: Heinonlein · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia Commons
- Kantokääpä: Kuva: Jason Hollinger (Mushroom Observer) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia Commons
- Arinakääpä: Kuva: George Chernilevsky · Public domain · Wikimedia Commons
Ei korvaa löytöjen henkilökohtaista tarkastusta asiantuntijalla. Ei takuuta oikeellisuudesta. Päivitetty: 17.10.2026.